tiistai 5. kesäkuuta 2018

Myöhäisemmät unet

Mun unirytmi on nyt vaihtunut myöhäisemmäksi. Ennen heräsin joka ainoa aamu klo 6. Nykyään herään 6.30-7. Ennen nukahdin päiväunille kahteentoista mennessä, mut nyt nukahdan vasta kahdentoista jälkeen. Ja tietenkin tää vaikuttaa myös yöuniin, että nukahdan vasta yhdeksän maissa aiemman puoli yhdeksän sijaan. Äitistä on kiva aamulla nukkua edes vähän pidempään, mutta toisaalta illalla jää vähemmän aikaa äitille ja isille tehdä asioita ilman mua ennen kun nekin menee nukkumaan. Viimeviikkoina en oo myöskään päiväunille suostunut käymään vapaaehtoisesti, vaan äiti on työntänyt mua rattaissa istuen, kunnes oon simahtanut ja sit vasta laskenut selkänojan alas. Mut arvatkaapa vaan, nukunko koiranunta ja herään heti kun vähänkin selkänoja liikahtaa. No kyllä, mut viimepäivinä oon jo paremmin suostunut nukkumaan. Myös iltaisin oon vaatinut äitin (isi ei kelpaa jos multa kysytään) mun huoneeseen kunnes nukahdan, koska keksin, että voin tulla sängystä itse pois ja vaellan hakemaan äitin takaisin sinne, jos se lähtee pois. Mut äiti on kyllä tyytyväinen päiväunien myöhäistymiseen, koska nyt kesäisin täällä meillä on ilmaiset puistoruokailut alle 16 vuotiaille, niin päästään ne hyödyntämään, kun en nukahda ennen sitä. Nykyään mun päiväunet vaihtelee 50min ja 3 tunnin välillä, useimmiten 1,5 tuntia.

Tässä taas viimeisen viikon kuvasatoa!

Mummi teki housuista mulle hatun, kun toin ne hatun sijaan.

Eväsretkellä omalla pihalla. Tällä peitolla isikin on lapsena käynyt eväsretkellä,
ja äiti ja isi vihittiin kuulemma tämän päällä.

Kuka nyt haluaa sisälle, kun voi käydä maisemavessassa.
Ja vauvan kanssa yhdessä tietenkin!

EMMÄMITÄÄNOOSYÖNYT
(seuraavana yönä sämpylätaikina kupli mahassa :( )

Iha-haa, näin ne lännen naiset ratsastaa.

perjantai 25. toukokuuta 2018

Puolitoistavuotias

Heippa taas pitkästä aikaa! Oon nyt puolitoista vuotias ja hirveän iso tyttö jo. Neuvolassa kävin tälläviikolla ja kaksi viikkoa sitten. Ensin kävin terveydenhoitajalla, joka mittasi ja punnitsi ja antoi vesirokkorokotteen. Neuvolatäti tuli mua kohti mittanauhan kanssa ja mittasi eka sylissä olevalta vauvalta päänympäryksen ja sit vielä isiltä. Mut kehtas sit vielä munkin päähän käydä käsiksi... Eiks ne kaks mittaa riittänyt? No ilmeisesti ei. Sit mun ois pitänyt seistä vaa'alla, mut en siitäkään tykännyt ja sit isi laittoi mut vauvavaa'alle istumaan. Ja vielä pituuskin, kamalaa. Mut sai se ne just ja just mitattua.

Paino 11,2 kg (se mittari seilasi siinä vähän edestakaisin, kun en pysynyt paikallani, niin ihan grammantarkkaa painoa ei saatu)
Pituus 78,5 cm
Päänympärys 58,5 cm.

Omalla käyrällä siis kasvan; paino menee nollakäyrää ja pituus -1 käyrää.

Seuraavalla viikolla piti olla lääkärintarkastus, mutta lääkäri olikin poissa, niin se siirtyi vasta tälle viikolle. Lääkriltä sain kauheasti kehuja siitä kuinka hienosti annoin tutkia korvat, silmät, keuhkot ja sydämen sekä vatsan. Ei mitään vialla ja lääkäri tuumasikin äitille ja isille, että mitä ikinä teettekään, niin jatkakaa samaan malliin.

Mä olen oppinut taas kamalan paljon kaikkea uutta. Sanoja tulee jo monta kymmentä ja vauhtikin alkaa olemaan jo melkein juoksuvauhtia.

Uusia sanoja on mm:
- ykkä (yskä)
- piipää (leipää)
- vaippa
- hiha
- bittu (bussi)
- popo (mopo)
- anna
- avaa (myös kun haluaa jonkin kiinni)
- eimaan (uimaan)
- hissi
- avaa ovi
- kakka (myös kun haluaa pissalle/tulee pissa vaippaan)
- kuka
- mennään,
- hikkakka (hiekassa ja hiekkalaatikko)
- iimapa (ilmapallo)
- baby (tai bibi)
- nam
- nenä
- kaijja (raejuusto, tulisko gottage cheese'stä?)
- pittabatta (peanut butter)
- piis (please)
- puupapepe (Puuha-Pete)
- mama (mami/äiti)
- aua (auto)
- huppää (hyppää)
- mummi
- puuo (puuro)
- kiika (kiitos)
- kiikkaa (keinua)
- puhi (puhelin)
- pipo
- hattu
- pois

Huh, olipas niitä paljon. Äiti ja isi on siis listannut niitä sillä ajatuksella, että itse sanon sen useampaan kertaan selkeästi tarkoittaen tiettyä asiaa. Listan sanojen lisäksi toistan paljon sanoja sekä suomeksi että englanniksi äiti tai isin perässä.


Isin kanssa makoilemassa

Oon kova auttamaan kotitöissä, kuten tämä ja muut kuvat kertovat.

Talvella Saimaan jäällä.


Sain oman potkypyörän. Satula ja sarvet on liian korkealla tässä kuvassa.
Vielä en kyllä oikein tykkää ajella pyörällä itse.

Tässä näytän bussille pysähtymismerkin. Käsken myös äitiä näyttämään.

Ruoan laitossa.

Hiekkalaatikkoleikit on hitti. Istuisin hiekkiksellä vaikka kuinka kauan,
mut äiti ei yleensä jaksa olla mun kanssa niin pitkään kun mä.
Tässä kuvassa laitan hiekkaa jalalleni, koska isommat lapset peittivät omat jalkansa hiekalla.

Sukkanöyhtää. Oon myös alkanut laskea sormia tai varpaita.
"kakki, viiti, potti, kuuti, viiti"


Vaarin luona

Pappa oli jännittävä, mutta jos pappa antoi raejuustoa tai mandariinia,
niin sylikin kelpasi.

Mummin luona.

Vapun tienoilla olin ekaa kertaa yötä täysin ilman äitiä
(aiemmin olin kyllä nukkunut mummin kanssa, mutta äiti oli samassa talossa).
Viihdyin hyvin mummin ja vaarin kanssa, enkä kaivannut yhtään äitiä ja isiä.


Tässä on hyvä levähtää. Tykkään myös kävellä sitä kivetystä pitkin.

Pyöräily on kivaa, paitsi jos äitillä on selässään reppu (kun se tulee tielleni).

Muffinsseja.

Työkoneet on pop, niinpä äiti vei mut katsomaan asfalttikoneita.

Oma reppu on tärkeä saada mukaan.
"Hiha" sanon, kun haluan saada käteni repun olkaimeen.

Perunan pesua.
Mummin kanssa rannassa.

Lattioiden pesua isin kanssa.


En varmana nukahda päiväunille. En, en.
Ja herään heti kun äiti laskee selkänojan alas.
Mut jostain syystä herään kuitenkin makuuasennosta.

Kukkien kastelua.

Silitin tänään ponia.

Pitäsi kirjoittaa useammin, kun näistä tulee muuten tällaisia hirmu pitkiä. Voisinkin vaikka unirytmin muuttumisesta kirjoittaa tässä lähipäivinä. (Osa kuvista on epäaikajärjestyksessä, kun tällä on niin vaikea niitä enää oikeisiin paikkoihin, kun ne alunperin meni väärin.)

maanantai 26. maaliskuuta 2018

Moimoi, byebye ja vauva

 Mä osaan jo sanoa muutamia sanoja. Äiti listasi yksi päivä mitä mä sanon melkein 1v 5 kk iässä.
Tässä ne on (suluissa se miten äiti sen sanoo):

- Tettä (vettä)
- Vauva
- Moimoi
- Heihei
- Byebye
- Kukkuu [joskus myös tuttuu tai tittuu]
- Tähän
- Kikka [joskus myös kekkä] (kenkä)
- Au (auto ja aurinko)
- Ei
- Puu (puuro ja muu ruoka)
- Ejji (Elli)

Nää olen siis sanonut itsenäisesti (toistamatta) ja useampaan kertaan. Lisäksi toistan paljon sanoa, joita äiti puhuu, tänään esimerkiksi toistin sanan "pastilli" todella selvästi. Olenko jo kertonut, että Isi puhuu mulle englantia ja ymmärrän sitä tosi hyvin, vaikken vielä osaa sanoakaan kuin byebye.


Mutta sitten niihin kuviin ja muihin kuulumisiin.



Käytiin katselemassa eläimiä Falkullan kotieläintilalla.
Olin aluksi jännittynyt, mutta kanat oli kivoja!

Olen välillä kokeillut piirtämistä. Se on kyl aika mälsää.

Äiti ja isi purki mun pinnasängyn ja olin aiemmin nähnyt,
että tuoliakin voi ruuvailla, niin kävin sitten tarkistamassa ruuvien kireyden.

Sain soittaa isin huuliharppua.
Heti hiffasin, että hengittämällä raskaasti saan ääntä tulemaan.

Muutin isojen tyttöjen sänkyyn.
Äitin mielestä se oli niin suuri, että  laittoi alkuun tyynyjä pienentämään sitä.
Olen myös nyt oppinut nukahtamaan itsekseni,
mutta huutelen kyllä äitin käymään luonani muutaman kerran ennen kuin nukahdan.


Kaupassa. Aurinkolasit on kivat. Monesti kun näen auringon paistavan haluan ne päähäni.

Serkkujen kanssa mummilassa. Aamulla n. klo 6 keittohommissa.

Leikki jatkui myös kotona.

Kerhossa pääsin leipomaan pullaa.

Ampiaissilmät.

"joo,joo..yhm hmm..."

Me sairastettiin vatsatauti koko perhe. Mulla se kesti viisi vuorokautta. :(
Mut onneksi oli norsu, se on kaikista kivoin.

Heti kun vointi salli taudin jälkeen oli päästävä ulos, vaikka satoi vettä!

Oon harjoitellut kaurahiutaleiden kaatamista purkista toiseen.

Ja nää hanskat oli kivat.
 Harmi vaan, että kun sain toisen käteen, niin se piti ottaa pois, että sain toisen hanskan käteen.

Maistoin myös ekan kerran mämmiä. Se oli vähän outoa...

Pääsin äitin apurina viemää roskia.

Ja mä hiffasin, että voin siirtää tätä jakkaraa, jotta pääsen katsomaan mitä esim. liedellä tapahtuu.

Ollaan äitin kanssa nyt käyty viikottain uimassa. Tykkään siitä.
Erityisen kivaa on jos äiti puhaltaa kuplia veteen tai kun läiskytän vettä äitin naamalle.

Äiti antoi mun tehdä tiedettä; tutkia kananmunaa ja painovoimaa.

Ja oon myös kasannut palikoita torniksi ja kaatanut sen.

Pääsiäisaskarteluja.

Otin omat sukat pois jalasta, vedin äitin villasukat pois äitin jalasta ja laitoin ne jalkaani.

Kuten näette, olen melkoinen touhottaja, mutta jaksan myös leikkiä pitkiä pätkiä samaa leikkiä ja joskus ihan itseksenikin. Junarataleikki on nyt paras leikki. Osaan myös tehdä nuppipalapelejä, mutta joskus menee hermot, jos se pala ei mene heti paikoilleen. Lorupussinkin välillä kaivan esiin ja laulan "kuuukkka kaa" (kuka saa) ja tuon sen äitille jotta se voi laulaa että mä saan ottaa kortin sieltä.

Mitäköhän muuta vielä kertoisin? No, ehkäpä tässä oli kaikki tällä kertaa. Heihei ja byebye!