tiistai 10. lokakuuta 2017

Kävelyharjoituksia

Nyt olen jo 11 kuukautta. Olen kolmisen viikkoa harjoitellut kävelyä ilman tukea ja se sujuu multa jo melko hyvin. Pari metriä menee jo helposti. Tässä taas kuvia syksystäni.

Iso tyttö vai pieni keinu?

Harjoittelin lääkkeiden jakoa. Musta tulee ehkä hoitaja... tai lääkäri?

Vai traktorikuski?

Opin jo yhdeksänkuisema laittamaan nämä palikat paikoilleen.

Korissa on kiva istua.

Tässä vielä harjoittelen tuen kanssa kävelyä.

Hiukset ovat jo niin pitkät, että niihin saa letin tehtyä.

Äiti otti näppylästä kuvaa, mutta mä poseerasin.

Tykkään halailla nukkeja ja lumiukkoa. 

Olen mustikka... eikun...

Soitin rumpuja isin kapuloilla.

Ja tykkään leikkipuistossa järjestellä leluja ja astioita kaappiin ja pois.

Sain ekan ilmapallon, kun oltiin shoppailemassa.

Kävin antamassa verinäytettä, jota ei sitten otettukaan,
kun hoitaja ei löytänyt käsivarsistani suonia. :D

Osaan kiivetä jo itse istuimeenkin. Mihin mennään?


Isi antoi mun syödä rahkaa suoraan purkista... itse, kuten näkyy.

Pesen nämä varpaanvälitkin tässä samalla.

Rahaa.. €$£
Laitoin varmaankin 10 minuuttia näitä rahoja tähän laatikkoon ja pois.

Tykkään istua lelulaatikossa...
... ja lukea kirjaa (huomatkaa jalka)...
... ja lukea laatikossa.

Kävin äitin kanssa lenkillä.


Vauvanpäivänä leikkipuistossa oli värikylpyä. Maalasin kiisseleillä.


Äiti nosti mut pöydänreunalle istumaan.
Mä näytin äitille ja iskälle, mitä mieltä oon pelistä. Konttasin siis ihan itse tuohon pelin päälle istumaan.

ÄÄÄ.. miks äiti saa syödä suklaata ja mä joudun syömään tätä puuroa?

Mulla on aikas hieno hiuskiekura, eiks nii?

Kuten jo kuvasta näittekin, kävin labrassa. Äiti ja mummi alkoivat miettimään, sitä kuinka paljon juon. He miettivät voisiko mulla olla diabetes. No äiti sitten soitti terveyskesukseen ja saatiin lähete labraan. Labrahoitaja ei kuitenkaan löytänyt kummastakaan kädestäni verisuonta, ei edes vaikka laittoi kuumalla vedellä täytetyn kumihanskan käsivarren päälle hetkeksi. Minä istuin äitin sylissä, rutistin norsua ja annoin hoitajan tutkia käsivarsiani. Mutta koska hoitaja ei löytänyt suonia, ei verikoetta saatu otettua (ja onneksi hän ei edes yrittänyt). Käytiin sitten terveyskeskuksessa antamassa sormenpäästä näyte ja verensokeriarvot oli hyvät. Tykkään siis vain juoda vettä. Enkä edes inahtanut, kun hoitaja pisti sormeani!

Mutta vaikka kuvissa sitä ei näekään, niin osaan tosiaan jo seistä ilman tukea ja kävellä muutaman metrin matkoja. Katson aina kohteen, jota tavoittelen ja sitten kävelen vauhdilla sen luokse. Joskus myös teen mutkan lähempänä olevan tuen luokse. Mun täytyisi opetella laittamaan tänne videoita, niin näkisitte kuinka kävelen! Mut ennen sitä, tulkaa katsomaan meille kotiin!

sunnuntai 27. elokuuta 2017

Unirytmi muuttuu

Nyt parin viikon ajan olen nukkunut vain yhdet päiväunet päivittäin. Ne onkin ollut sitten 2-3 tuntia pitkät. Noin pari-kolme viikkoa sitten äiti yritti nukuttaa mut normaalisti kymmenen aikoihin päiväunille. Torkahdin kyllä hetkeksi, mutta saman tien kun vaunut pysähtyivät heräsin ja pyrin pystyyn. Äiti päästi mut sitten kuitenkin leikkimään vieraiden kanssa ja nukuin vasta yhden aikoihin ekat unet. Seuraavana yönä nukuin sitten yhdellä heräämisellä! Seuraavana päivänä äiti yritti nukuttaa mua taas normaalisti aamu-unille, mutta en nukahtanutkaan. Siitä lähtien oon nukkunut vain yhdet päiväunet lounaan jälkeen. Yöt meni aluksi hyvin, mutta nyt ne on taas huonontuneet. Heräilen monta kertaa yössä. Iltaisinkaan en enää nukahda helposti ja vasta kahdeksan jälkeen yleensä nukahdan. Äiti ja isi on miettinytkin, että nukunko liian myöhään ne päiväunet. Tänään nukunkin jo 45 minuuttia aiemmin. Jospas se auttaisi ensi yöhön.


Viime aikoina ollaan puistoiltu, katottu valokuvia, ilmeilty, puistoiltu ja nukuttu pipo silmillä:







maanantai 14. elokuuta 2017

kahdeksan... eikun yli yhdeksän kuukautta

Voihan saamattomuus. Mun piti kirjottaa heti lääkärikäynnin jälkeen kuulumisia, mutta siitäkin on jo yli 10 päivää. Mulla oli siis 8 kk neuvolalääkäri vasta elokuun alussa, kun kesälomien takia heinäkuulle ei sitä saanut. Heinäkuussa kävin terkkarilla, joka mittasi mut. Olin 8635 g painava, 67,5cm pitkä ja päänympärys oli 45cm (joka on muuten niin pieni, että mun pyöräilykypärä on liian iso). Lääkärissä kaikki oli hyvin ja samat tutkimukset tehtiin, kuin edelliselläkin kerralla. Lääkäri kirjoitti näin neuvolakorttiini: "Urheilullinen tyttö. Kehitys vauhdikasta. Kasvussa kaikki hyvin. Hieno iho."

No mitä mä nyt sitten reilu 9-kuisena osaan? Vaikka ja mitä:
- nousta tukea vasten seisomaan
- kävellä tuettuna
- laskeutua hallitusti istumaan
- heittää/vierittää palloa
- syödä omin sormin ja lusikan käyttöäkin olen harjoitellut
- ilmaista tahtoni
- pyytää vettä ruokapöydässä (kädet ojossa vesipulloa kohti)
- kertoa koska olen valmis potalla (jos on kesken toimitus, niin työnnän äitin tai isin kädet pois, jos olen valmis niin ojennan kädet eteenpäin)
- laittaa ovia kiinni ja auki
- avata lipaston laatikot


Tykkään:
- ulkoilla: keinuminen ja hiekan syöminen on jees! Ja jos ulko-ovi on auki, suuntaan suoraan ulos.
- syödä kasviksia, mm. kesäkurpitsa ja munakoiso maistuu
- juoda vettä
- katsella kirjoja
- tutkia cd-levyjä
- tanssia

En tykkää:
- kun en saa tahtoani läpi (mm. äiti ei anna kännykkäänsä mulle)
- kala menee huonosti


Ja sitten kuvia

Sen jälkeen kun tuo portti asennettiin, en ole kertaakaan itse mennyt tuohon huoneeseen,
vaikka portti olisikin auki. Kuten kuvassakin näkyy, yritän vain sulkea sen.



Käytiin äitin kanssa uimastadionilla. Mä uin, söin, nukuin unet ja leikin.
Otan rennosti kotimatkalla uimastadionilla käynnin jälkeen.


Minä syömässä. Sain kaksi tuollaista ruokailualustaa, mutta saan ne irti pöydästä, vaikka niiden pitäisi pysyä kiinni.

Tyhjensin korin.

Ihan ite kiipesin. Ja menin vielä uudestaan makoilemaan, että äiti ehti ottaa kuvan.

Sain oman hampparin kun äiti ja isikin söi omatekemiä hamppareita.

Ja söin oman pizzan kokonaan.

Ekaa kertaa pyöräilemässä. Ja äiti tietenkin jätti leukaihon kypärän soljen väliin.

"Vallilan"-mummin pihassa.

Isin kanssa uimassa.

Serkun kanssa leikkimässä.

Sainpas sen auton. Ja osaan myös ottaa selkäni takaa asioita.

Serkku halusi ottaa mut syliin.

Mummi pisti mut vaatteet päällä uimaan.

Missä isi?


maanantai 17. heinäkuuta 2017

Ensimäisen kesän tapahtumia

Nyt kun taudista on selvitty, onkin aika päivittää kesäkuulumisia. Kuumeen syyksi lopulta todettiin vauvarokko, koska kuumeen laskettua naamaan ja niskaan ilmeistyi ihottumaa. Mutta nyt olen taas terve!

Suurimmat ja näkyvimmät ihottumaläikät oli silmien alla.


Tässä kuvia kesästäni. Olen...


... harjoitellut seisomaan nousua ja olenkin siinä on tosi haka!

...saanut keinun ja keinunut siinä.

...yrittänyt karata ulos. Em kyllä vielä tuolloin osannut ylittää kynnystä.

...käynyt äitin kanssa uimahallissa ja äiti laittoi mut kaappiin istumaan.

...lukenut kirjoja yksin ja äitin ja isin kanssa. Tykkään lukea!

...auttanut äitiä salaatin teossa.

...antanut tyylinäytteen potallaistumisasennosta.
 Nykyään teen melkein aina kakat pottaan ja pissakin tulee melkein joka kerta!


...syönyt mustikkaa ja banaania

...käynyt äitin (ja iso-tädin & äidin serkun) kanssa piknikillä.

...ihastellut laivoja maisemia kaivopuiston rannassa.

...ottanut päiväunia istuen :D

...kokeillut haarukkaa ja lusikkaa.

...käynyt kauppatorilla...

...ja Suomenlinnsssa amerikan isotädin kanssa

...juonut maitoa seisten ja muissa kummissa asennoissa. Ja puraissut myös.

...matkustanut Puumalaan mökille.

...ja ajanut Jyväskylään.

...ottanut monen monta askelta.

...maistellut kiveä.

...katsonut telkkaria mummin luona.

...nukkunut unia rannalla.

...ollut mummin ja vaarin kanssa koko päivän ilman äitiä ja isiä!

...istunut Vallilan-mummin kanssa laiturilla.

...leikkinyt pallolla.

...oppinut kääntämään kirjasta sivua.

...vilkutellut vainuista, vaikka piti nukkua.

...avannut äidin vesipullon.

...matkustanut junalla takaisin kotiin.

...nukkunut isin kanssa nenätysten.

...käynyt katsomassa ankkoja, vuohia, possuja ja muita eläimiä Falkullan kotieläintilalla.

...syönyt välipalaa ulkona.

...tyhjentänyt lipastoa.

...myös lukenut äitin ja isin vihkiraamattua. 

...käynyt Vallisaaressa retkellä.

...ja tehnyt tuttavuttta toisen vauvan kanssa.

Semmoinen kesä tähän mennessä.

Olin tosiaan yhtenä lauantaina Vallilan mummin ja vaarin kanssa koko päivän. Meidän päivä sujui hyvin ja nukuin ennätyspitkiä päiväunia. Onhan ne vanhukset sen verran tylsää seuraa, että parempi nukkua. ;) 

Kouvolassa mummi myös nukutti minut ilman tissiä yöunille ja siitä lähtien olen nukahtanut yöunille sänkyyn (tai isin kanssa jumppapallolle pomppien) ilman tissiä. Öisin vielä kuitenkin saan maitoa ja edelleen heräilen äidin mielestä turhan usein. Päiväunille en ole enää piiiitkään aikaan nukahtanutkaan tissille.