keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Ensimmäinen jouluni

Joulukuu on pian ohi. Tässä kuussa olenkin taas kokenut paljon uusia asioita. Huomenna on neuvola niin sitten selviää kuinka paljon olen saanut lisää painoa ja pituutta, mutta kyllä ensimäiset vaatteet alkavat jäämään jo pieniksi.

Ensin kuvia alkukuusta:

Välillä syödessäni pidän äitistä kovasti kiinni, ettei se karkaa kesken ruokailun.


Äiti ja iskä tykkää näistä yllätyksistä. 

Ja koska äiti saa ruokaa, minäkin haluan. Olinhan ollut kuitenkin nätisti matkan kotoa passikuvaan ja
Tuomaan markkinoille niin johan sitä nälkä on kun pysähdytään.

Tykkään katsella keltaista hymynaamaa niin paljon, että äiti pyysi neuvolasta toisen. Taitaa äiti välillä haluta syödä rauhassa sillä aikaa kun mä katselen ja juttelen naamalle.

Kerran äiti on lähtenyt ulkoilemaan kanssani kantoliinan kanssa.
Äiti otti isin takin, jotta pysyttiin lämpimänä.

Olen myös alkanut harjoittelemaan lautapelien pelaamista yhdessä äitin ja isin kanssa.

Lahjaksi saamani helistin on mielenkiintonen.
Joulukuussa kävi paljon vieraita katsomassa minua, koska äiti ja isi olivat kutsuneet kavereita ja sukulaisia kuulemaan nimeni. Ohjelmaa ei ollut, mutta tarjolla oli suolaista ja makeaa syötävää. Jostain syystä tuosta päivästä ei ole yhtään julkaisukelpoista kuvaa. :( Taisi äitillä ja isillä olla muuta ajateltavaa kuin kuvaaminen (ja päälläni oli body, jossa näkyy liikaa tietoja minusta (nimi ja syntymätiedot), niin äiti ei halua niitä täällä näyttää).

Joulun viettoon lähdimme jo keskiviikkona 21.12. Kouvolaan mummin ja vaarin luokse. Siellä olimmekin melkein viikon. Tulimme tiistaina kotiin toisen mummin kyydillä.

Tässä me serkukset teemme tuttavuutta. Ikäeroa 3 kuukautta.

Pakollinen joulukuva, ei kiinnostaisi.

Sain muutamia lahjoja. Avaaminen kiinnosti näin paljon. Sisällöstä kiinnostun vasta muutaman kuukauden päästä. Sain lahjaksi kirjan, junaradan ja talvikengät.

Tässä toinen serkkuni (1 v 8 kk) halusi pitää minua sylissään.

Joulu meni oikein mukavasti kun sain olla paljon vaarin, mummin ja isotädin sylissä. Pääsinpä myös ensimmäistä kertaa (joulu)saunaan ja viihdyin siellä oikein hyvin.

1 kommentti:

  1. Mut yllättää, että toi keltainen hymiönaama on noin kiinnostava vauvasta! Oon nähny noita muissakin vauvaperheissä, ja must se naama on vaan jotenki niin ankee. Mut ilmeisesti en vain ole kohderyhmää. :)

    VastaaPoista