perjantai 13. tammikuuta 2017

Minä kasvan!

Eilen kävin äidin kanssa neuvolassa. Tapasimme hoitajan, joka otti mitat ja lääkärin, joka tutki minua muuten. Olimme hyvissä ajoin neuvolalla odottelemassa vuoroamme. Istuin nätisti äitin sylissä ja jokeltelin edessäni olevalle ovelle, jossa oli puheterapeutin kuva. Päätinpä siinä myös vääntää kakat housuun (tai siis vaippaan, mutta läpihän se sieltä tuli ja body sotkeutui). Me ei kuitenkaan päästy ajallaan terkkarille, kun edelliset olivat kuulemma myöhässä. Kun sitten lopulta päästiin terkkarin luo, äiti kauhealla kiireellä pesi peppuni ja minut punnittiin ja mitattiin sekä pituus että päänympärys. Tässä tämänhetkiset mittani (suluissa syntymämitat):

Paino: 5100g (3560g)
Pituus: 58cm (51cm)
Päänympärys 39,2cm (34,5cm)

Ehdittiin sitten vielä ajallaan lääkärille (joka kyllä oli vähän myöhässä). Lääkäri kuunteli keuhkot ja sydämen, katsoi silmäni, kokeili lonkat ja tarkasteli kuinka kannattelen päätäni. Kaikki oli hyvin, mutta minua jännitti ja itkin lohduttomasti melkein koko tutkimusen ajan. Välillä kyllä äiti otti syliin, mutta aina kun tutkimista jatkettiin, aloin itkemään.

Minkälainen minä sitten olen 10 viikon ikäisenä?

Kun olen nukkunut pitkät päiväunet tai hyvät yöunet ja saanut vatsani täyteen maitoa jaksan seurustella jo pitkiäkin aikoja. Erityisen kivaa on, jos äiti tai isi matkii ääniäni. Olen jopa pari kertaa osannut lyhyesti nauraa ääneen, mutta se on vielä vaikeaa. Pirteänä ja kylläisenä jaksan myös leikkiä lelujen kanssa leikkimatolla ja jutella niille. Vatsallani jaksan olla hetken aikaa, mutta silloin kun niin päin olen, kannattelen päätäni jo tosi korkealla. Leluista en vielä osaa ottaa kiinni, paitsi vahingossa olen muutamasti tarttunut lelukaaren apinan häntään.

Väsyneenä haluan olla muiden seurassa. Ja mielellään seisten! Tai edes istuen. Mutta ei vauva-asennossa. Jos äiti tai isi on liian pitkään samassa paikassa komennan heidät liikkeelle. Korotan vähän ääntäni ja jo äiti ja isi pinkaisee liikkeelle. Helppoa! Tykkään myös katsella aidalla olevia valoja ja isin lautapelikokoelmaa. Siellä on kauheasti kivoja värejä.

Olen jo hieman löytänyt päivärytmiä. Aamulla heräillään ja noustaan yhdeksään mennessä ja hetken leikitään ja jutellaan sekä tehdään aamutoimet. Noin puoli 11 alkaa minua väsyttämään ja äiti antaa maitoa, jolloin yleensä nukahdan rinnalle. Äiti pukee minut ja siirtää vaunuihin ulos nukkumaan. Joskus riittää se, että minut lasketaan vaunuihin ja olen taas unessa, mutta välillä vaunuja täytyy heilutella muutama minuutti. Nukun noin 3 tuntia ja sitten saan taas maitoa. Kahden ja kolmen välillä olen yleensä pirteimmilläni, koska olen nukkunut hyvät unet. Silloin leikin leikkimatolla tai äitin kanssa. Iltaa kohden alan taas väsymään, mutta en yleensä nuku kuin pieniä torkkuja, joskus jopa tunnin verran, jos äiti tai isi laittaa minut ulos nukkumaan. Nyt viime päivinä olen muutaman kerran nukkunut noin 30 minuuttia sängyssäni päiväunia, mutta muutoin torkut ovat yleensä tissin vieressä ja herään jos minut siitä siirretään pois. Äidin lämmössä ja sydämensykkeessä on niin hyvä nukkua. Ja maitoa saa helposti kesken unienkin lisää. Iltatoimet tehdään 20-21 välillä ja niihin kuuluu vaipanvaihdon lisäksi hieronta ja yöpuvun pukeminen. Äiti on hieronut minua aivan ensiviikoista asti ja nyt osaan jo odottaa hierontaa ja nautin siitä. Iltatoimien jälkeen saan taas maitoa ja nukahdan yöunille 22-00 välillä. Yleensä. Yöllä heräilen vaihtelevasti 3-4 kertaa ja osan kerroista äiti on saanut minut uudestaan nukahtamaan vain selästäni hytkyttämällä (silloin, jos syönnistä on vasta vähän aikaa). Yöt nukun nykyään vatsaltani, koska äiti totesi minun nukkuvan niin paremmin. Uuden vuoden tienoilla (varmaankin flunssasta ja rota-rokotteesta johtuen) nukuin huonosti ja heräilin monta kertaa yössä. Pahimmillaan jopa 15 minuutin päästä nukahtamisesta. Noin viikon huonosti nukuttujen öiden jälkeen äiti jostain syystä keksi laittaa minut vatsalleen sänkyyni nukkumaan ja nukuin huomattavasti paremmin niin. Myöhemminkin (vaikka flunssa ja rotan oireet on jo ohi), kun äiti on välillä kokellut laittaa minut selälleen nukkumaan, nukun vain lyhyitä pätkiä. Nukun siis yöni omassa sängyssä, koska äiti ja isi ei osaa nukkua, jos olen heidän huoneessaan tai välissään. Aamulla kuitenkin äiti usein hakee 6-7 aikaan, kun herään minut syömään omaan sänkyynsä ja sitten torkutaan tunti-pari yhdessä. Päivärytmini on siis keskimäärin tällainen. Joskus herätään useammin, joskus harvemmin. Joskus nukun pitkät päiväunet päivällä ja lyhyitä pitkin iltaa, mutta toisinaan myös toisinpäin. Riippuu paljolti mm. siitä onko meillä muuta ohjelmaa.
Tässä nukun äitin ja isin sängyssä eilen ennen neuvolaan lähtöä.
Äiti joutui minut herättämään, kun neuvolassa täytyi olla jo klo 9.

P.s. Olisi kiva tietää, ketkä kaikki tätä lukee, niin jos haluat niin jätä puumerkkisi kommentteihin :) 

8 kommenttia: