Kävelyharjoituksia

Nyt olen jo 11 kuukautta. Olen kolmisen viikkoa harjoitellut kävelyä ilman tukea ja se sujuu multa jo melko hyvin. Pari metriä menee jo helposti. Tässä taas kuvia syksystäni.

Iso tyttö vai pieni keinu?

Harjoittelin lääkkeiden jakoa. Musta tulee ehkä hoitaja... tai lääkäri?

Vai traktorikuski?

Opin jo yhdeksänkuisema laittamaan nämä palikat paikoilleen.

Korissa on kiva istua.

Tässä vielä harjoittelen tuen kanssa kävelyä.

Hiukset ovat jo niin pitkät, että niihin saa letin tehtyä.

Äiti otti näppylästä kuvaa, mutta mä poseerasin.

Tykkään halailla nukkeja ja lumiukkoa. 

Olen mustikka... eikun...

Soitin rumpuja isin kapuloilla.

Ja tykkään leikkipuistossa järjestellä leluja ja astioita kaappiin ja pois.

Sain ekan ilmapallon, kun oltiin shoppailemassa.

Kävin antamassa verinäytettä, jota ei sitten otettukaan,
kun hoitaja ei löytänyt käsivarsistani suonia. :D

Osaan kiivetä jo itse istuimeenkin. Mihin mennään?

Isi antoi mun syödä rahkaa suoraan purkista... itse, kuten näkyy.

Pesen nämä varpaanvälitkin tässä samalla.

Rahaa.. €$£
Laitoin varmaankin 10 minuuttia näitä rahoja tähän laatikkoon ja pois.

Tykkään istua lelulaatikossa...

... ja lukea kirjaa (huomatkaa jalka)...

... ja lukea laatikossa.

Kävin äitin kanssa lenkillä.

Vauvanpäivänä leikkipuistossa oli värikylpyä. Maalasin kiisseleillä.

Äiti nosti mut pöydänreunalle istumaan.
Mä näytin äitille ja iskälle, mitä mieltä oon pelistä. Konttasin siis ihan itse tuohon pelin päälle istumaan.

ÄÄÄ.. miks äiti saa syödä suklaata ja mä joudun syömään tätä puuroa?

Mulla on aikas hieno hiuskiekura, eiks nii?

Kuten jo kuvasta näittekin, kävin labrassa. Äiti ja mummi alkoivat miettimään, sitä kuinka paljon juon. He miettivät voisiko mulla olla diabetes. No äiti sitten soitti terveyskesukseen ja saatiin lähete labraan. Labrahoitaja ei kuitenkaan löytänyt kummastakaan kädestäni verisuonta, ei edes vaikka laittoi kuumalla vedellä täytetyn kumihanskan käsivarren päälle hetkeksi. Minä istuin äitin sylissä, rutistin norsua ja annoin hoitajan tutkia käsivarsiani. Mutta koska hoitaja ei löytänyt suonia, ei verikoetta saatu otettua (ja onneksi hän ei edes yrittänyt). Käytiin sitten terveyskeskuksessa antamassa sormenpäästä näyte ja verensokeriarvot oli hyvät. Tykkään siis vain juoda vettä. Enkä edes inahtanut, kun hoitaja pisti sormeani!

Mutta vaikka kuvissa sitä ei näekään, niin osaan tosiaan jo seistä ilman tukea ja kävellä muutaman metrin matkoja. Katson aina kohteen, jota tavoittelen ja sitten kävelen vauhdilla sen luokse. Joskus myös teen mutkan lähempänä olevan tuen luokse. Mun täytyisi opetella laittamaan tänne videoita, niin näkisitte kuinka kävelen! Mut ennen sitä, tulkaa katsomaan meille kotiin!